anjelICKAN.blogg.se

Vila i Frid våran Maria

Kategori: Allmänt


Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta
kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

Kiitävi aika,
vierähtävät vuodet,
miespolvet vaipuvat unholaan.
Kirkasna aina
sielujen laulun
taivainen sointu säilyy vaan.

Enkelit ensin

paimenille lauloi,
sielusta sieluhun kaiku soi:
Kunnia Herran,
maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armon toi.



Idag har vi tage farväl av min gammelfarmor Maria.
Begravningen var jätte fin å de var fint å se alla där.
Mycke var på finska.. men även om ja inte förstår så tycker ja om språket och är så van vid att höra de så de blev väldigt  fint ändå.

Vila i frid våran Maria



Kristallikirkkaan virran rantaa,
valkeat joukot riemuin käy.
Palmuja voiton laulain kantavat he,
Kyyneltä yhtään siell´ ei näy.
Sinne mä kaipaan joukkoon autuaiden,
Luo Jeesuksen ja enkelten.

Alhoissa maan nyt kuljen vielä,
Taipale jalkaa uuvuttaa.
Kristallivirran kaukaa välkkyvän nään,
Katseeni sinne kiiruhtaa.
Rannalla sen on ihmeinen elonpuu,
Kalvosta virran heijastuu.

Siellä saan nähdä kasvot Herran,
Kirkkaudessa, loistossaan.
Silloin en muista kyynelpolkujani,
Häntä kun yksin katson vaan.
Oi, Jeesus johda, kanna, vie perille.
Kristallivirran rannalle.

Siellä mä uusin kielin kiitän,
Kirkkaana siellä kannel soi.
Kauas on jääneet päivät taistelujen,
Herra kun kaiken uudeks loi.
Elämän virran kirkkaan äyräillä saan
Yhtyä lauluun valtavaan.

Kommentarer


Kommentera inlägget här: